Aihe vapaa En tiiä saatana

[qualitymonkey]

Jenkki varmaa idk i guess

 

[qualitymonkey]

It was the guy who got hard because I sent a pic of my naked body, wtf 🤷🏻

 

[qualitymonkey]

Mitä vittuu näiden standardit on

 

[qualitymonkey]

Standardit on lattianrajassa

 

[qualitymonkey]

Women are so. Ugly. And gross. Etc.

 

[qualitymonkey]

And yes especially the most intimate parts of the body

 

[qualitymonkey]

Breasts are so bad but pussy is even worse than that like infinitely worse

 

[qualitymonkey]

Idk why but its the truth for me

 

[qualitymonkey]

Ja sisäromppeet

 

[qualitymonkey]

Olen vela nainen olen vela nainen olen vela nainen muista

Ei auta 🥲

 

[qualitymonkey]

Ei oo oikeastaan kyse edes ällöttävyydestä. Tai onhan siitäkin mutta ehkä viel sitäkin enemmän... Siitä tietystä tunteesta mitä en osaa kuvailla. Se ei oo ällöttävyyttä vaan se on vielä siitäkin ehkä pahempaa mut en osaa sanoa mikä se tunne on.
Huh. Joku nimi sillekin luultavasti on olemassa

 

[qualitymonkey]

I wanna say embarrassment mut ei oikeestaan koska se on syvempi. Syvempi ku vaan embarrassment. Ja sit siinä on varmaan mukana kauhun tunne, sellanen syvä sekin siis, ja varmaan muitakin. Se on varmaan aika monimutkainen.

 

[qualitymonkey]

Ehkä embarrassment on kuitenkin sana jolla sitä voi kuvailla, jollain lailla, mutta se myös kuulostaa liian lievältä. Ehkä syvä häpeä voi olla tarkennus. Mut sit taas... Häpeä? Onkse todella häpeä vai jotain muuta/jotain muutakin? Esim noista joistakin tietyistä sanoista


Siis ällöttävyys ja rumuus on osa sitä mut ei kaikki.

 

[qualitymonkey]

Ehkä syvä häpeäkin kuulostaa liian lievältä mun tapauksessa lol

 

[qualitymonkey]

Koska jos joku toinen tyyppi sanoo vaikka "häpeän olla nainen" niin joo.. varmaan sekin on mun kohdalla ihan totta, mut se ei oo ihan niin yksinkertainen vaan mulla se on paljon enemmän kun kellään normaalilla ihmisel. Ei se oo niin yksinkertainen miltä toi kuulostaa. Se on kokonaan oma saagansa

 

[qualitymonkey]

Eikä se ole vain häpeää vaan kaikkee mitä voikaan olla

Jotenkin se ei oo vaan sellanen

Kaikki aina sanoo sitä "internalized misogyny", juu ehkä hyvinkin, mut se on paljon enemmän kun vaan tollanen yksinkertainen juttu.



Ja siis outoa on et sillon n. 14-vuotiaana se oli jo hyvin syvää sinänsä mut sitten se kuitenkin väistyi aina välillä tai jotain. Et ei se ollu tällästä. Mut se inho oli niin syvää. Siinä uimahalli hetkessä ainakin.

 

[qualitymonkey]

Yks ajatus mitä mietin joskus on tää:
Miks mun pitää olla feministi ku en ikinä olis valinnu tätä? Miks mun pitää olla feministi ku en voi allekirjottaa mitään tästä? En voi seistä tän kaiken takana enkä ylpeästi olla sitä sukupuolta. En ikinä olis valinnut ite tätä sukupuolta. En ikinä. Miks mun pitää olla nainen ja muut vieläpä olettaa että haluun jotenkin puolustaa naisia kun se on juuri päinvastoin, mä vihaan niitä ja mul ei ois mitään tekemistä asian kanssa jos oisin ikinä saanu päättää. Et mua häiritsee ne feminismi jutut kun oon täysin vastoin tahtoani siinä osallisena ja joudun kuuntelee niitä ja en voi allekirjoittaa mitään tästä ja en voi seistä minkään takana tässä, en millään tavalla henkisesti oo niinku mukana koko hommassa. Kaikki feminismiin liittyvät asiat voi mun puolesta vaikka heittää helvettiin. Mul ei oo mitään halua olla tässä sukupuolessa enkä millään tavalla voi seistä sen takana, niin siks se tuntuukin oudolta että tätä syötetään mun kurkusta alas jatkuvasti vielä yhteiskunnallisessa keskustelussa jo pelkästään ihan vaan kehon lisäks. Siis musta on uskomatonta paskaa että me yhä edes puhutaan sukupuolesta. Yleisesti. Jos mä saisin päättää meil ei puitais telkkaris tai missään koskaan yhen yhtäkään feminismi asiaa

 

[qualitymonkey]

Ja also miksen saa olla rauhassa misogynisti jos must kerran tuntuu tältä

Oon kyl yrittäny tehä kaikkii harjotuksia ja sanoa päinvastoin kun miltä musta tuntuu, esim mielessäni, mut ei se sitä mun rehellistä tunnetta muuta. Ei oo vieläkään muuttanut. Niin miksei voi sit vaan rehellisesti sanoa miltä tuntuu. En minä tiedä syytä sille fakta vaan on et mä vihaan naisia ja piste. Sieltä teini-iästä se lähti. En mä tiedä mikä johti siihen että yhtäkkiä seisoin uimahallissa pukuhuoneessa ja vihasin ja ällöksyin aivan kaikkea naisissa. Voi olla että sitä edelsi jokin kasvaminen misogyniaan, en tiedä, ihan sama kun en tiedä. Niin mä kuitenkin sinä päivänä tunsin rehellisesti ja tunnen yhä, yli 10 vuotta myöhemmin. Oletan että en myöskään silloin noin 14-vuotiaana SAMAISTUNUT. en tiedä aiheuttiko se vihaa, voi olla, ehkä ei. Mut oletan että en samaistunut. Ehkä siinä oli joku seinä mun ja muiden välillä. Ehkä se viha johtui jostain muusta. En mä tiedä mistä se johtui. Se nyt kuitenkin oli totta siinä hetkessä, ja yhä on.

 

[qualitymonkey]

Siis mä myös pelkään ja pelkäsin naisia, ilmeisesti, mut oletan et se nyt johtuu juuri siitä että totta kai niin voimakasta ahdistuksen tunnetta pelkää