Jos tahdot jakaa, niin miksi olet siellä? Oletko ollut kauan ja oletko vapaaehtoisesti vai tahdosta riippumattomasti? Millaiseksi paikaksi koet sen? Mäkin olen ollut psykiatrisella osastolla useamman kerran ja kokemukset ovat olleet hyvin vaihtelevia.
Osui jäävuoreen.Miksi Titanic upposi?
Ei riitä.Osui jäävuoreen.
Leffan katsoneena esitän seuraavaa:Ei riitä.
Voi ei!Leffan katsoneena esitän seuraavaa:
- kapteenia ei kiinnosta työ
- avomerellä on pimeää
- jäävuori seilaa eteen
- miehistö varoittaa kapteenia, jota ei edelleenkään kiinnosta
- paatti kopsahtaa jäävuoreen
- paattiin tulee reikä, jonka kautta vesi valuu alukseen
- lopulta paatti katkeaa ja painuu pinnan alle
Spoiler alertVoi ei!
Luulisin, että sillä on jotain tekemistä sen kanssa, että koiran kuono on terveellä koiralla myöskin kostea.Minkä takia koiran kuono on kylmä?
Kiitos vastauksista! Olen todella pahoillani sun tilanteesta ja lähetän kovasti voimia, vaikka se tuskin paljon helpottaa. ❤️ Mäkin olen kärsinyt vuosia itsetuhoisuudesta ja päätynyt muun muassa juurikin sen takia osastolle. Suosittelen lämpimästi puhumaan avoimesta asioista hoitajille ja lääkärille, sillä osasto on siinä(kin) mielessä hyvä paikka, että siellä on 24/7 joku paikalla, jolla on toivottavasti aikaa kuunnella.En pysty hyväksymään ja käsittelemään eroa, vaan kaikki kipu purkautuu hallitsemattomina raivokohtauksina ja ragepuheluina toiselle sekä itsetuhoisuutena. Olin samasta syystä täällä jo kuukausi sitten viikon, mutta nyt tulin keskiviikkona ambulanssilla takaisin uhattuani hypätä parvekkeelta. Periaatteessa olen vapaaehtoisesti, mutta käytännössä en, koska eräs viranomaistaho ottaisi täältä pois lähtemisen aika huonosti.
Osasto itsessään on ihan ok paikka, aika rauhallinen ja suurin osa hoitajista on ihan mukavia. Aika vain kuluu ihan käsittämättömän hitaasti.
Toivottavasti et joudu enää!
Kauanko oot ollut siellä? Miten päädyit sinne (luin aiemman vastauksesi mutta olis kiva tietää että miten juuri sinne päädyit, miten sut otettiin sinne)? Miten kauan oot vielä siellä?
Ennen pidin mutta oon huomannut pikkuhiljaa pitäväni kissoja vähän rasittavina. Enää ei ole niin kovin kivaa herätä öisin kissaan ralliin, mouruamiseen ja yhtäkkiseen raapimiseen. Kehräämisen kyllä koen tosi rauhoittavana.Seuraava kysymys minulta: pidätkö siitä, kun kissat leipovat, kehräävät, maukuvat, puskevat ja venyttelevät söpösti? Heillä ei ole elämässä mihinkään kiire ja he voivat vain maata. :'3