Mä en taas voisi edes enää kuvitella tulevani tyhjään kotiin jos puolisoni ei olisi täällä. Plus neljä vuotta jo kuitenkin yhteistä taivalta takana.
Mulla oli tuo sama ja ero olikin mulle ihan todella vaikea asia sekä suuri muutos. 8 vuotta oltiin yhdessä ja 3 asuttiin yhdessä. Minähän tosin en yksin asu, vaan mulla on lapsi ja koira. Nyt kesällä kyllä ovat kumpikin samaan aikaan välillä eksälläni ja silloin usein pyydän siskoni tai kavereita käymään, kun hiljainen koti tuntuu niin oudolta.
Mutta tosiaan on ihana kun kukaan ei arvostele, saan tehdä lapseni kanssa mitä haluan, saan päättää sisustuksesta, minun ei tarvitse puhua muille kuin lapselleni jos en halua, ei ole draamaa, ei tarvitse panostaa toiseen aikuiseen eikä muutenkaan tarvitse aivojaan vaivata yhtään ylimääräistä. On minä ja minun sisäinen rauhani sekä pieni tahtotaapero.