Aihe vapaa En tiiä saatana

[qualitymonkey]

Mielenterveys palasina mut ei mahda mitään

 

[qualitymonkey]

Hyi vittu oon ruma

 

[qualitymonkey]

Binderin ostamista kyllä vielä harkitsen, mut sekään ei oo ongelmatonta

 

[qualitymonkey]

Siis mitä binder tavallaan auttaa jos sitä ei voi pitää koko aikaa. Ei ees joka päivä suositella. Niin.... Aika hyödytön. Sillee okei pari päivää viikosta joutuu kuitenkin olla ilman sitä, nukkua ilman sitä..... Ihan vitun hyödytön. Ei se mitään ratkase niin turhaan tuhlaa joku 60 euroo siihe

 

[qualitymonkey]

Itse asiassa, binderin käyttäminen johtais tähän tilanteeseen:

Okei, välillä saa olla ilman sitä tunnetta, mut sit kun sen ottaa pois, niin se tuntuu taas kahta kauheammalta kun on hetken aikaa tottunut hyvään. Joten tuskin niin hyvä psykologisesti vai? Voisin kuvitella että se tunne on pahempi kun sitä on käyttänyt ja sen ottaa pois. Parempi kärsiä koko ajan. Niin sit siihen on edes tottunut. Koska siit voi tulla vielä isompia paniikkioireita jos totuttaa ittensä binderiin, sit se pitääkin ottaa pois jo 12 tunnin jälkeen viimeistään.

 

[qualitymonkey]

Koska jos mä saisin tehdä niin, niin mä pitäisin sitä koko ajan, se olis mun toinen iho, ja mä en kävis suihkussakaan ollenkaan jos se olis mahollista.

 

[qualitymonkey]

"Joskus myös eskapismi eli todellisuuden pakeneminen, esimerkiksi pelien pelaaminen tai leffoihin uppoutuminen voi olla paikallaan, kunhan ei käytä pelkästään tämän tyyppisiä keinoja."
Aha, eli taas pitää tehdä asiat jollain tietyllä tavalla niinku muut haluaa. Jihuu. Joo tiedän että olen autisti tai jotai koska otan asiat noin vakavasti ja kirjaimellisesti mut alkaa vituttaa tää puhe suoraan sanottuna varsinkin kun on käyny terapiassa niin mitä muuta terapia koskaan on kun just tota samaa.

 

[qualitymonkey]

Muut ihmiset on pilannu mun elämän (ja itse myös, pilasin elämääni lisää sillä kun tein asioita joita en tavallaa olis halunnu tehä)

 

[qualitymonkey]

Tää ois nyt vähän erilaista tää dysforia jos en olis tehny niin

 

[qualitymonkey]

Jos en ois pyöriny täällä ja redditissä

 

[qualitymonkey]

En kadu mitään niin paljon kuin sitä että oon koskaa löytäny tieni tälle sivulle ja reddittiin. En muuten mut noiden takia. Nyt kun se homma on kuitenkin takanapäin, niin jäljet on yhä tallella, siis dysforian VOIMISTUMINEN, ei dysforian synty koska siitähän se ei syntynyt.

 

[qualitymonkey]

Sattumoisin 2024 oli se vuosi jolloin se paheni todella voimakkaasti.

 

[qualitymonkey]

En halua kuolla mutta en halua elääkään

 

[qualitymonkey]

Mä en vieläkään ymmärrä sitä miksi aloin ylipäätään sekaantua aikoinaan paino-, keho- ja sukupuoliongelmiin, miksen vain pysynyt pelkästään kiinni eunkwangissa ja muutenkin kpopis, ja mitä muuta nyt olikaan. Ei ikinä tollasia saa alkaa käsittelemään, ei niitä yksinkertaisesti saa alkaa käsittelemään, miettimään tai kattoo mitään niistä. 2022 ja 2023 mä tein ne virheet. Maksan loppuikäni hintaa siitä.

 

[qualitymonkey]

Mä ihan itse tein sen virheen, ja nyt se on korjaamattomissa.

 

[qualitymonkey]

Miltä tuntuu kun tietää olevansa lopun ikää rikkinäinen? Helvetin hyvältä tietenkin.

 

[qualitymonkey]

Työkykyistä musta ei tule koskaan, onnellista musta ei tule koskaan, ja todennäköisesti väsyn tähän pian lopullisesti

 

[qualitymonkey]

Jokapäiväinen dysforia väsyttää niin paljon että en ole juuri koskaan normaalin pirteä

 

[qualitymonkey]

Ai, ei ollutkaan syömishäiriö oireet poissa kokonaan koska äsken kuuntelin biisiä mis sanottiin jotain muistathan syödä huomennakin, sit ajattelin heti automaattisesti vaa sillee no kuka nyt haluis syödä joka päivä

:D selvä, ei ollut sekään loppunut. Olisi ehkä pitänyt sanoa tän päiväisessä tapaamisessa siitäkin että tätä on, mutta mitähän hoitoa ne olisi siihen ehdottanut. Tuskin mitään muuta. Esim en usko että mua ois mihinkään syömishäiriöhoitoon sieltä tungettu.

 

[qualitymonkey]

Kerran kävin ravitsemusterapiassa ja siinä on oikeestaan ollu se

 

[qualitymonkey]

Tulis sota ja tappais kaikki, nykyään näköjään jo ihan melkein toivon sotaa kun ei tästä huonommaksi voi olo enää mennä. Tokihan se vituttaisi kuolla kivuliaasti mutta en tiiä. Onko se armollisempaa vai elää näiden muistojen kanssa vielä pitkään?

 

[qualitymonkey]

Sinänsä se on jännä asia että ainut lääke on.. no, lääke eli brintellix

 

[qualitymonkey]

Mikään muu ei oikein toimi

 

[qualitymonkey]

Et voiks tosiaan olla niin voimakas se olo et siihen ei oo toiminut mikää muu.

 

[qualitymonkey]

Aika hyvin pieneks hetkeks himmensi dysforiaa ku: myunghoon.

Mut ei enää .

 

[qualitymonkey]

Epäilen että on mun viimeset elinvuodet käsillä :) niin on luultavasti läheisilläkin. Terveys niin huono että huolestuttaa niiden kannalta todella paljon. Täs tää elämä sit oli emt veikkaan et äiti on ainut tästä talosta joka on muutaman vuoden päästä viel hengissä. Toki toivon olevani väärässä mutta pahalta näyttää

 

[qualitymonkey]

Kaiken muun päälle on vielä kiva et pitää pelätä et perheenjäsenet kuolee kun ei voi mennä mistään hinnasta lääkäriin eikä lopettaa juomista eikä mennä hammaslääkäriin.

 

[qualitymonkey]

Oon ainut joka edes käy vaikka hammaslääkärissä noin 10 vuoden tauon jälkeen mua suoraan sanottuna vituttaa tollanen et ei sit voi muut mennä hammaslääkäriin ja lääkäriin vaa ne mieluummin haluu sit kuolla. No mut ei voi pakottaa. Se vaan ku mullekin on ollu ihan tarpeeksi näitä kuolemia viime vuosina jo. Et jos ite jää henkiin ni se on sit taas 2 uutta kuolemaa lähivuosina tai oikeestaa 3 (kosk mummu). Niin nyt sit alkaa miettiä et jaksaako ihan oikeesti enää. Mult on kuollut kaks kissaa ja yks mummi täs lähivuosina niin joo se alkaa nyt vähän olla siinä ja siinä et kuinka enää trauman kanssa pärjää. Ei se oo ihme jos päätyy itekin itsemurhaan.

 

[qualitymonkey]

Sellasta on elämä.

 

[qualitymonkey]

Kuolemat pitäs aina ajottua silleen ettei kolmea ainakaan muutamien vuosien sisällä. Niin se ois vähän rauhallisempaa. Must alkaa nimittäin tuntua siltä et mun elämä ei ole ollut mitään muuta kuin suruaikaa tässä periaatteessa kun taukoa ei oo hirveesti ollut. Lähes joka vuosi on kuollut joku. 2023, 2025 ja 2026. Ei ihme että ne on ollukin mun elämäni paskimmat vuodet, vai.