Samaistun ihan täysin! Syyllistän itseäni tosi kovin siitä, jos vastaan myöhään tai jätän kokonaan vastaamatta, koska tiedän että itseäni alkaisi toisen osapuolen roolissa heti mietityttämään, että "miksi se ei vastaa? vihaako se minua??". Mutta silloin kun on henkisesti loppu, pitäisi vaan...
Ei aina tarvitsekaan jaksaa. Mielestäni yksi nykymaailman ahdistavimpia asioita on se, että sinun oletetaan olevan aina saatavilla, jos joku haluaa jutella/valittaa/tms. Pitäisi normalisoida se, että aina ei saa sitä vastausta heti, ja silloin tällöin ei ollenkaan.
Lisään tähän, että olin koko kesän töissä täyttä päivää ja ajoin yli tunnin työmatkoja päivittäin, mutten silloin stressaantunut läheskään samalla tavalla kuin koulussa. Mielenkiintoinen ilmiö.
Mulla on ollut tällä viikolla joka päivä 2-5 h koulua (paikan päällä ainoastaan tänään) ja tuntuu kieltämättä nyt jo, että koulustressi alkaa nostaa päätään. Luojan kiitos opiskelen viimeistä vuotta.