Hakutulokset

Tuo kuulostaa kivalta! Mulla ei ole potkulautaa, mutta olisihan se äärettömän siistiä, jos olisi. Pitääkö sillä kulkea vaan asfaltilla? Pystyykö hiekkatiellä?

Mua huolestuttaa, koska en tiedä vielä, mitä haluan olla aikuisena. Mistä sen tietää? Onko se vaan se tunne, että tämä on mun juttu? Joka tapauksessa haluaisin hyvän työn ja hyvän elämän - sellaisen, johon ei kuulu osastojaksoja tai itsetuhoisuutta. Haluaisin voida hyvin ja olla kuin muutkin...

Huhhuh. Toivottavasti tämä paikka ei täyty mun ahdistuskeskusteluista. Hiippailin kotona melko paljon ja jätin vessaan valot, kun oli niin sekava fiilis. Sitten uuvuin ja nukahdin. Heräsin hetki sitten ja olo on parempi. Joku muuten syö täällä. Siis syö. Mä kuulen rouskutusta. :D

Tavallaan joo, mutta sitä ennen ahdisti myös.

En saanut otettua iltalääkettäni ahdistuksen takia ja nukuin tunnin. Olo on hirveä, enkä tiedä, mitä tehdä. Kyllä tässä kieltämättä tulee sellainen Vihaan mun elämää -fiilis.

Huh. D:

Me kaikki kuollaan. D:

Mä näin unta, että meidän koti oli täynnä juustoja. :D

Tuollaisen sain. D:

Nokkahuilu, kitara ja rummut. D:

Tuloksesi 13/14 Jee! D:

Uu, kiitos!

D: Mulla ei ole mitään muistikuvaa, miltä näytti se kohta, jossa oli keskustelujen otsikot.

En ole kertaakaan käyttänyt tätä, joten voisin nyt. Voin kertoa, etten välttämättä selviä tästä päivästä ja lähden pian kävelylle.

Sisko lähti koulusta kesken päivän ja mä sain paniikkikohtauksen koulussa. :/ Hän ei kuitenkaan oksentanut.

Jos se alkaa oksentamaan, niin emetofoobikkona saan kohtauksen ja pelkään koko ajan, että itsekin oksennan. Oikeastaan voin jo nyt pahoin, kiva juttu. Lisäksi mun siskolla sattuu vatsaan, apua.

Veren oksentaminen on tietääkseni tosi huolestuttava juttu. Jää ihmeessä kotiin ja kannattaa ehdottomasti käydä lääkärissä.

En ole aivan varma, mutta olen ollut riippuvainen liikunnasta ja myös karvojen nyppimisestä. Jos en päässyt liikkumaan, meinasin räjähtää henkisesti. Kun mua ahdisti, aloin nyppimään vaikkapa silmäripsiäni oikeastaan melko pakonomaisesti. Näitä juttuja en netin ulkopuolella monille kerro. D:

Vau, nam!

Kirjoitan päiväkirjaa oikeastaan melko säännöllisesti ja puhun sille kuin se olisi oikea ihminen, joka on ehkä hieman kummallinen tapa. Tässä yksi teksti päiväkirjastani: "Päiväkirja, voin hieman pahoin. Olen jälleen koulussa, ja minun täytyisi tehdä päätös: otanko yhteiskuntaopin, ruotsin vai...