Juu, itekin lukion ykkösvuoden ekas jaksos jätin asiat viime tinkaan, koska en tiennyt, että lukiossa pitää tehtävät tehdä ajoissa ja kunnolla toisin kuin yläasteella. :D
Kyl mä kuraattorin luona kävin säännöllisesti ykkösvuonna, jossa hän kyseli sitten multa et miten mul menee. Oon täs kakkos- (?) ja abivuonna tapaillut säännöllisin väliajoin mun erityisopea, jonka kaa oon ottanut puheeks mun murheita ja mun huono olon äsken tapahtuneesta kaverisuhteiden loppumisesta. :( En kuitenkaan paljoo viittis hakee apuu muilta, koska apua on hankala näin korona-aikana saada, eikä mun paha olo ikinä lopu. Muistan, kun kakkosvuonna terkkari lupas kysyy multa säännöllisin väliajoin mun kuulumisia, mut eipä ole vieläkään multa asiaa kysynyt kertaakaan. :D
Ja kyllä, korona-aika näin lukioaikana on perseestä. On kyl ärsyttävää, kun joutuu nää kestää näin nuorena, jolloin pitäis opiskella ammattia varten, ja jolloin oma identiteetti muovautuis. Samalla ylppärit menee varmasti päin persettä, kun korona lisää vaan stressiä ja heikentää opiskelumotivaatiota. Samalla tää mun äskeinen ero kaverista on pahentanut mun itsetuhoisuutta ja mielialaa niin, että opiskeluinto on kärsinyt. Samalla saan pelätä, että joudunko koronan takii taistelee yksinäisyyden kanssa vielä korkeakoulussakin.