Normal
aattelin ensin, et oon hyväksyny itseni koko elämäni mut legit tajusin et oli mulla ever so slightly jotain ongelmaa hyväksyä itteni. tai niinku joo, tiesin jo ala-asteella et oon ainaki bi-seksuaali jos en muuta ja yläasteella tulin parille kaverille ulos kaapista. mut silti se jotenkin tuntu oudolta D: vähän siltä, että oisin epänormaali, vaikka tiesin etten ole.mä opin viimetteeks hyväksymään itseni vertaistuen kautta ja sisäistin, että tää on iha täysin ok ja mus ei oo mitään vikaa. ensin jotenki aattelin että varmaan ees mun tuttavapiirissä ei oo queer-ihmisiä ja kaikki pitää mua iha outona, mutta olin kyllä todella väärässä - onneksi! D:eli long story short: mul ei oo mitään viisasta sanottavaa, mut omalla kohdalla sellanen vertaistuki ja ennen kaikkea hyväksyntä ystävien puolelta auttoi.nykyään oon aika lailla avoimesti panseksuaali, tai ainaki koen, että se on mulle sopivin termi toistaiseksi. en enää samalla tavalla piilottele sitä ku joskus aiemmin, kinda living my best life D:
aattelin ensin, et oon hyväksyny itseni koko elämäni mut legit tajusin et oli mulla ever so slightly jotain ongelmaa hyväksyä itteni. tai niinku joo, tiesin jo ala-asteella et oon ainaki bi-seksuaali jos en muuta ja yläasteella tulin parille kaverille ulos kaapista. mut silti se jotenkin tuntu oudolta D: vähän siltä, että oisin epänormaali, vaikka tiesin etten ole.
mä opin viimetteeks hyväksymään itseni vertaistuen kautta ja sisäistin, että tää on iha täysin ok ja mus ei oo mitään vikaa. ensin jotenki aattelin että varmaan ees mun tuttavapiirissä ei oo queer-ihmisiä ja kaikki pitää mua iha outona, mutta olin kyllä todella väärässä - onneksi! D:
eli long story short: mul ei oo mitään viisasta sanottavaa, mut omalla kohdalla sellanen vertaistuki ja ennen kaikkea hyväksyntä ystävien puolelta auttoi.
nykyään oon aika lailla avoimesti panseksuaali, tai ainaki koen, että se on mulle sopivin termi toistaiseksi. en enää samalla tavalla piilottele sitä ku joskus aiemmin, kinda living my best life D:
