Vastaa keskusteluun

joku tällänen vanha keskustelu löytyi ja paremman tekemisen puutteessa tekee mieli vastailla :D

Mutta joo, onhan noita kieliä tullu alotettua useampaan otteeseen. Ainoastaan viro on lähtenyt oikeasti sujumaan ja sekin aika varmasti sen takia, että se oli alkuun ihan oikealla kurssilla ja sen jälkeen on ollu helppoa jatkaa oppimista ihan vaan lukemalla ja kuuntelemalla. Immersio ja mitä niitä hienoja sanoja on. Sen suhteen oma taso tuntuu jo siltä, että jos olisi cv niin kai sen voisi mainitakin :D Lukeminen ja kuullunymmärtäminen on ihan okei, kirjottamisen suhteen pahin on ihan vaan oma epävarmuus ja puhuminen vaatii sopivan määrän väsymystä ettei mieti liikoja.

Oon myös vältelly pakollisia koulutehtäviä niin tehokkaasti että osaan ersää paremmin kuin ruotsia. Tähän mennessä se on ollut vähän hämmentävä kokemus nimenomaan jollain?? en tiiä ees millä tasolla?? kai se vaan iskee johonkin, kun muistaa kuinka heikossa hapessa lähestulkoon kaikki sukukielet on ja samalla tulee vastaan sanoja, jotka tunnistaa heti sääskeksi ja pihlajaksi.

Ja ainoat lähteethän on lähinnä pari ehkä sadan sivun pdf-tiedostoa (jotka on tosin käytännössä vaan vironkielinen oppikirja ja sen enkkukäännös) eikä mikään google kääntäjä oo vaihtoehto, vaan yksittäisen yliopiston verkkosanakirjalla mennään jos jollain. Ja tähän mennessähän toi on tuntunut aikalailla yhtä simppeliltä kuin viro, aina välillä meinaa vaan tulla vähän epämääräinen olo kun tajuaa, että tuskin noille muistiinpanoille tulee oikeasti käyttöä.


Ylös Pohja