Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 207278" data-attributes="member: 34"><p>Mä oon niin onnellinen että mun ei tarvi enää ottaa sitä millää taval edes huomioon. Aika outoa vaikka asutaan yhä samassa talossa niin jotenkin mun olo on jo aika paljon kevyempi kun tuntuu niinku se ois pois mun elämästä tai siis tuntuu niinku tää ongelma ois nyt pois mun elämästä jotenkin. Niin helpottunut olo oikeesti. Ei tarvii enää välittää koko tyypistä. Vaikka nytkin kuulen kuinka ne juttelee äitin kans tuol, niin silti nyt ei tarvi vaa jotenki enää välittää koko tyypistä. Se on jotenkin nykyään niin ilmaa mulle et mua ei ees stressaa se ilmeisesti enää? Vaikka se kuinka haukkuis mua tai mitä tahansa niin must vaa tuntuu ettei sen sanat merkkaa mulle enää mitään. Jotenkin vaan opin yhtäkkiä ignooraamaan sen ja nyt mul ei sit enää ookaan asiaa sille. Mutta itsehän se sen valitsi joten tää oli nyt sit täs. Ehkä pikkuhiljaa mun henkinen kuorma helpottaa tälläki tavalla. Ei ne muut asiat helpota, mut ainakin yks ongelma kokonaan pois. Jos ei oo enää missään tekemisissä eli ei puhu mitään, niin mitä sitä enää stressaamaankaan mitään sellaisia asioita. Eikä sen mielipiteet tai sanomiset vaikuta mun elämään enää mitenkään. Itse valitsi tiensä ja nyt mulla ei oo enää mitään asiaa sille. Helpottavaa vaikka mikään muu ei helpottunutkaan yhtään. Mut silti. Vähentää stressiä kuitenki.</p></blockquote><p></p>

[QUOTE="qualitymonkey, post: 207278, member: 34"] Mä oon niin onnellinen että mun ei tarvi enää ottaa sitä millää taval edes huomioon. Aika outoa vaikka asutaan yhä samassa talossa niin jotenkin mun olo on jo aika paljon kevyempi kun tuntuu niinku se ois pois mun elämästä tai siis tuntuu niinku tää ongelma ois nyt pois mun elämästä jotenkin. Niin helpottunut olo oikeesti. Ei tarvii enää välittää koko tyypistä. Vaikka nytkin kuulen kuinka ne juttelee äitin kans tuol, niin silti nyt ei tarvi vaa jotenki enää välittää koko tyypistä. Se on jotenkin nykyään niin ilmaa mulle et mua ei ees stressaa se ilmeisesti enää? Vaikka se kuinka haukkuis mua tai mitä tahansa niin must vaa tuntuu ettei sen sanat merkkaa mulle enää mitään. Jotenkin vaan opin yhtäkkiä ignooraamaan sen ja nyt mul ei sit enää ookaan asiaa sille. Mutta itsehän se sen valitsi joten tää oli nyt sit täs. Ehkä pikkuhiljaa mun henkinen kuorma helpottaa tälläki tavalla. Ei ne muut asiat helpota, mut ainakin yks ongelma kokonaan pois. Jos ei oo enää missään tekemisissä eli ei puhu mitään, niin mitä sitä enää stressaamaankaan mitään sellaisia asioita. Eikä sen mielipiteet tai sanomiset vaikuta mun elämään enää mitenkään. Itse valitsi tiensä ja nyt mulla ei oo enää mitään asiaa sille. Helpottavaa vaikka mikään muu ei helpottunutkaan yhtään. Mut silti. Vähentää stressiä kuitenki. [/QUOTE]

En ole robotti