Pakko myöntää, että mullakin se menee hyvin vauhdikkaasti ylös ja alas. Olen aina ajatellut itseni muita suurempana ja sitä kautta huonompana. Se on kuitenkin väärä ajatusmalli, sillä ketä loppujen lopuksi kiinnostaa, minkä kokoinen olet? Jos saat uuden ystävän, niin ainakaan toivottavasti hän...
Syömishäiriö on aina väärässä, en suosittele kuuntelemaan sitä. D: Oikeasti me kaikki ollaan hyviä juuri näin ja todellinen kaunes on vaan siellä sisällä. On kamalaa, jos vihaat itseäsi. Se on kuitenkin vain kehosi, se olet juuri sinä ja sen vihaaminen tuntuu väärältä, vaikka itse teen sitä...
Täytyy vielä avautua, varoitan taas tekstin sisällöstä.
Mä en ymmärrä, mitä syömishäiriö haluaa. Kun en syö ja vedän itseni juoksemalla likoon, syömishäiriö kiittelee ja hurraa. Kun syön täysin normaalin aterian, se alkaa kiljumaan mutta kroppa on teostani helpottunut. En yhtään tiedä...
Varoitus! Tää teksti saattaa ahdistaa.
Mun on pakko tarkistaa kalorit, liikkua koko ajan, tarkkailla itseäni peilistä (meillä ei ole vaakaa just tämän ongelman takia). Muistutan äidille, ettei liikaa suolaa tai rasvaa. Mua ahdistaa syödä ja pelkään ruokaa. En kuitenkaan ole alipainoinen...
Ööhm... No siis sain erään luokkalaiseni tilin toiselta luokkalaiselta, ja alettiin juttelemaan. Mun on vaan niin vaikea uskoa, että tämä henkilö olisi se, ketä luulen. D: Pitäisi ehkä luottaa enemmän.